Esittelyssä nokkahuiluperhe!
- Eero Saunamäki
- 26.8.2020
- 1 min käytetty lukemiseen
Tein uuden videon Youtubeen, jossa esittelen nokkahuiluperheen, eli seuraavat soittimet: sopraninonokkahuilu, sopraanonokkahuilu, alttonokkahuilu, tenorinokkahuilu ja bassonokkahuilu. Videolla puhun myös hieman yleisiä asioita nokkahuilun historiasta ja soittimen valinnasta. Voit katsoa videon tästä:
Nokkahuiluperhe-artikkelisi tarjoaa mainion katsauksen tähän historialliseen instrumenttiin. On kuitenkin syytä sukeltaa syvemmälle siihen, mikä tekee nokkahuilun äänestä niin uniikin: rakenteelliset ja akustiset hienoudet. Erityisesti barokin ajan soittimissa materiaalin valinta ja porauksen muoto olivat avainasemassa. Jos olet kiinnostunut historiallisista soittimista tai niiden vaikutteista, suosittelen tutustumaan tähän osoitteeseen: tämä linkki.
Nokkahuilun sisäinen geometria: Sylinteristä kartioon – porauksen salaisuus
Usein ajatellaan, että nokkahuilun äänenväri on vain putken pituuden ja suukappaleen muodon summa. Todellisuudessa porauksen muoto – yleensä instrumentin alaspäin kapeneva, käänteinen kartio – on kriittinen tekijä, joka määrää paitsi virityksen myös soinnin. Nokkahuilunrakennuksessa, erityisesti 1700-luvun alun mestareilla (kuten Hotteterre), tämä kapenevuus oli taidetta. Konsertti- (tai Tenor-) ja alttonokkahuilut eroavat toisistaan usein juuri tämän kartion jyrkkyydessä ja sen alkamiskohdassa. Loivempi kartio korostaa matalampia yläsäveliä…